Siirtyminen monikielisyyden aikaan

Useiden eri kielten opetteleminen on helpompaa kuin luulet, Neil Madden kirjoittaa.

Jos joku sanoisi sinulle ‘flisni me mua’, tietäisitkö, mitä se tarkoittaa tai edes mistä kielestä on kyse? Euroopan kielellinen perintö on rikas ja moninainen, sillä täällä puhutaan noin 225 alkuperäiskieltä. Tätä on syytä juhlia. Mutta miten hyvin eurooppalaiset osaavat läheisten (tai vähän kaukaisempienkin) naapureidensa kieliä? Monet eurooppalaiset uskovat, että yksikielinen elämäntapa on standardi. Kuitenkin puolet tai jopa kaksi kolmasosaa maailman väestöstä on jossain määrin kaksikielisiä, ja merkittävän moni on ”monikielinen” eli osaa useaa eri kieltä jollain tasolla (ymmärtäminen, kirjoittaminen ja/tai puhuminen…).

Ihmisten keskuudessa monikielisyys on siis paljon tavallisempaa kuin yksikielisyys. Miljoonat ihmiset luulevat osaavansa ainoastaan äidinkieltään, mutta todellisuudessa monet heistä osaavat ainakin vähän jotakin toista kieltä. Kaiken lisäksi mahdollisuudet oppia uusia kieliä ovat tänä päivänä paremmat kuin koskaan. Korostaakseen kieltenoppimisen merkitystä Euroopan neuvosto loi Euroopan kielten päivän, jota juhlitaan vuosittain 26. syyskuuta. Euroopan kielten päivän tarkoitus on edistää monikielisyyttä. Monikielisyys ei ole mikään uusi tai kummallinen asia, vaan jokapäiväistä arkea monelle ihmiselle Afrikassa ja Aasiassa ja standardi joissakin osissa Eurooppaa, erityisesti Benelux-maissa, Pohjoismaissa ja ympäri Välimerta. Tarkoitus ei ole pelotella ihmisiä luulemaan, että heiltä odotetaan äidinkielisen tasoista osaamista vieraissa kielissä, vaan tavoitteena on kommunikoida ja tulla ymmärretyksi omien tarpeiden ja vaatimusten mukaisesti. Englannin kielen maailmanlaajuista yleistymistä ei nähtävästi voi vastustaa, ja tutkimustulostenkin mukaan suurin osa kielenoppijoista pitää jonkin tasoisen englannin taidon hankkimista ensisijaisen tärkeänä (Eurobarometrissä kolmasosa vastasi kykenevänsä keskustelemaan englanniksi). 

Kun riittävä taitotaso on saavutettu englannin kielessä, ei opiskelua kannata lopettaa siihen. Muutkin kielet ovat arvokkaita ja hyödyllisiä elämänkokemusta kerättäessä, oli kyse sitten työstä tai matkustelusta. Ironista globaalissa maailmassamme on, että englannin kielen merkitys saattaa jatkossa heikentyä. Kun yhä useampi osaa sujuvasti nykypäivän “lingua francaa”, muiden kielten osaamisen merkitys korostuu. Työ- ja opiskelumaailmassa englantia äidinkielenään puhuvat joutuvat kilpailemaan niiden kanssa, jotka hallitsevat äidinkielensä lisäksi englannin ja nykyään yhä useammin jonkin kolmannen tai jopa neljännen kielen kohtuullisesti. Kielitaito tuo mukanaan muutakin kuin taloudellista hyötyä. Se rohkaisee olemaan avoimempi muita ihmisiä, heidän kulttuuriaan ja asenteitaan kohtaan sekä joustavampi suhteessa erilaisiin ilmaisutapoihin ja näkökulmiin.  Kielenosaamisen merkitystä muiden ihmisten, kulttuurien ja perinteiden ymmärtämisessä ei pidä aliarvioida. Ihmiset, jotka osaavat kommunikoida luontevasti muista kulttuureista tulevien kanssa, ovat todennäköisesti myös avoimempia. On myös hyvä muistaa, että yksikielinen on aina riippuvainen muiden kielitaidosta ja hyväntahtoisuudesta. Toisen kielen oppiminen ei ole ainoastaan hyödyllisen taidon hankkimista – se heijastaa arvostusta toisen identiteettiä ja kulttuuria sekä moninaisuutta kohtaan. 

Euroopan neuvosto käynnisti uraauurtavan ohjelman, jonka avulla ihmiset voivat mitata hankkimiaan vieraan kielen taitoja. Tämän Eurooppalainen kielisalkku -hankkeen tavoitteena on motivoida oppijoita antamalla tunnustusta heidän pyrkimyksistään laajentaa ja monipuolistaa kielitaitoaan kaikilla tasoilla. Lisäksi hankituista taidoista annetaan todistus, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi silloin, kun oppimisessa siirrytään korkeammalle tasolle tai kun etsitään töitä kotimaasta tai ulkomailta.

Kielisalkun arviointitaulukon avulla kielenoppijat voivat arvioida taitojaan – ymmärtämisessä, lukemisessa, puhumisessa ja kirjoittamisessa – kuuden eurooppalaisen tason mukaisesti. Nämä arvosteluperusteet on hyväksytty virallisesti Euroopan päätoimielimissä, monissa jäsenmaissa sekä EU:ssa, erityisesti osana Europassi-ohjelmaa, joka on suunniteltu tekemään yksilölliset taidot läpinäkyvämmiksi ja helposti vertailtaviksi jäsenmaiden kesken. Yksi Euroopan kielten päivän keskeisiä periaatteita on vahvistaa ajatusta, että kieltenoppiminen on elinikäinen prosessi. Monet aikuiset uskovat, että menetettyään (tai jopa heitettyään hukkaan) mahdollisuuden oppia uusia kieliä muodollisen koulutuksen aikana, on liian myöhäistä aloittaa prosessi uudelleen. Tämä ei pidä paikkaansa. Kaikissa Euroopan maissa on tarjolla erilasia kielitaidon parantamiseen tarkoitettuja kursseja, ohjelmia ja menetelmiä (kirjoista elektronisiin materiaaleihin). Usein puuttuu vain henkilökohtainen motivaatio päästä kieliin liittyvän kynnyksen yli. Monet kehittävät kielitaitoaan koulun tai yliopiston jälkeen. Tämä ei ole mikään yllätys, sillä kielenoppiminen koulussa nähdään usein ennemmin velvollisuutena kuin mahdollisuutena. Vieraiden kielten tärkeys ymmärretään vasta, kun aletaan tarkkailla maailmaa koulun ulkopuolella, oli se sitten työn tai vapaa-ajan puitteissa. Rohkaisuna sanottakoon, että jokainen uusi opiskeltava kieli on helpompi oppia kuin edellinen. Joten kun olet ylittänyt ensimmäisen esteen ja haluat seuraavaksi kokeilla unkaria tai kantoninkiinaa, anna rohkeasti mennä!

Seuraavilta nettisivuilta löydät lisää hyödyllistä tietoa, jos haluat kehittää kielitaitojasi ja oppia lisää Euroopan kielten päivästä:

Ja vastaus ensimmäiseen kysymykseen on muuten ‘puhu minulle’, ja se on albaniaa. 

Neil Madden on Strasbourgissa asuva freelance-toimittaja